Rakentajan väliaikaisasumisen haasteet (mikroelämyshaaste)

Rakennusprojektiin kuuluu varsin usein tilapäismajoittuminen pieniin neliöihin, jotta vuokrakustannukset eivät nousisi liian suuriksi muutoinkin taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Mekin majailemme rakennusprojektin aikana pienessä noin 40m2 vuokra-asunnossa.

Voitte kuvitella kahden aikuisen ja yhden taaperon arjessa tarvitsemat tavarat ja niiden määrän. Tähän yhtälöön kun vielä lisätään esteetikko, joka hamstraa kaikkea kaunista kirppareita koluten. Ostopäätös kun on tehtävä heti, koska toista samanlaista ei välttämättä ole saatavilla. Hankinnat ei aina voi siis odottaa uuden kodin valmistumista.

Asunto on siis nurkkia myöten täynnä kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta. Asioita, joiden käyttökelpoisuus tai kauneus avautuu miehelleni (jos silloinkaan) vasta uuteen taloon muuttaessamme. Viimeisin hankintani Torista olivat pienet terassipöydät. Mieheni silmiin ne näyttävät metalliromulta, mutta katsotaan muuttuuko mielipide kun saan ne tuunattua mielikuviani vastaaviksi. 

KonMari-hengen mukaisesti kysyttäessä; tuottaako esine tai esineet iloa, on siihen rehellisyyden nimissä vastattava, että ei! Tavarat tuottavat suurta ärtymystä, kun kotimme muistuttaa enemmän varastoa kuin omaa silmää miellyttävää harmoonista kokonaisuutta. 

Kaiken tämän keskellä ilahdutan itseäni pienillä asioilla ja yksityiskohdilla, jotka Villi Varpusen Sari on nimennyt osuvasti mikroelämyksiksi. Hän pohtii blogissaan arjen pieniä iloja ja niistä nauttimista. Sosiaalisen median täydellisestä elämästä luoman kuvan hämärtäessä näitä arjen pieniä iloja. Oma arkinen elämä voi muuttua some-mielikuvien rinnalla vähemmän hohdokkaaksi, ellei kiinnitä huomiota näihin arkea rikastuttaviin mikroelämyksiin. Kannattaa käydä lukaisemassa hänen ajatuksiaan mikroelämyksistä. Sari heitti myös minua tällä haasteella jo viime vuoden puolella, mutta tämä postaus oli hautautunut luonnoksiin. Tässä siis minun arjen mikroelämykset.

Aamukahvi

Aamukahvi ja pulla lapsen vielä nukkuessa yltää harvinaisuudessaan mikroelämykseksi. Nukkuva lapsi ohjaa hiljaiseen olemiseen ja viipyilevään kahvihetkeen. Tekemättömät kotityöt saa odottaa. Ei ole mihinkään kiire ja päivä alkaa vasta sitten kun lapsi herää. 

Pienet ja sievät

Pöydälle aseteltu kukka kauniissa maljakossa (näkökenttä pitää vain rajata minimiin). Näin kaaoksenkin keskellä voi nauttia kauneudesta. Vaikkakin kuvaankin on tallentunut pieniä murusia arjen kaaoksesta ;).

Ystäväni luopui aarteistaan ja antoi minulle kuvassakin näkyvän maljan. Mieheni pyöritteli tuskastuneena päätään kun esittelin uusia aarteitani, joille ei väliaikaiskodissamme ole paikkaa. Mutta enhän voinut näitä kaunokaisia olla huolimatta kotiimme.

Nyt malja tuottaa minulle arjessa iloa vaihtuvine kukka-asetelmineen. Aamukahvi maistuu hitusen verran paremmalle tätä pientä ja sievää kukka-asetelmaa katsellen.

Diy-projektit

Pienet omin käsin tehdyt muistamiset tuottaa paljon iloa. Näitä saa myös hetken itse ihastella niiden valmistuttua. Diy-projekteissa yhdistyy tekemisen ilo ja parhaimmillaan esteettistä silmää ravitseva lopputulos. Pienet diy-projektit ovat kokonaisuudessaan juuri näitä arjen mikroelämyksiä suunnitteluineen ja toteutuksineen, jotka huipentuvat siihen, että saa ihastella lopputulosta sekä kääriä sen kauniiseen pakettiin. Kuvassa parhaillaan meneillään olevan diy-projektin osia. 

Kynttilänvalo

Arkinen tee- tai iltapalahetki muuttuu kynttilän valossa tunnelmalliseksi ja rauhoittavaksi hetkeksi. Rakastan kynttilänvaloa ja pelkkä sen katselu toimii arjen pienenä mikroelämyksenä. Oma taikansa on katsella kynttilän valoa kun lapsi nukkuu viereisessä sängyssä.

Inspo-kuvat

Instagram ja blogit yms. tarjoavat pienen irtioton arjen kaaoksesta. Ne tarjoavat ikkunan kauniisiin stailattuihin koteihin. Stailaamalla kodit on saatu loistoonsa, ja tämä tarjoaa pinnallisuudestaan huolimatta minulle pienen mikroelämyksen kauniiden kuvien kautta ja myös tärkeän inspiraation lähteen. Omassa arjessa saan nähdä tavallisen kodin kaikkine epäkohtineen. Siispä välillä haluan uppoutua blogi- ja instamaailman siloiteltuun todellisuuteen.

Raksa

Voitteko kuvitella, että joku omakotitalorakentaja listaa arjen mikroelämykseksi raksan. Uskoo ken tahtoo, mutta näin se vaan on. Toki raksa tarjoaa elämyksiä kaikilla tunneskaaloilla, mutta tässä yhteydessä en nosta niitä muita tunne-elämyksiä esille :).

Tällä hetkellä oma rooli rakentamisessa on huoltojoukoissa oleminen. Huolehdin kodista ja ruoasta. Siispä raksalla piipahdukset on muodostunut minulle eräänlaisiksi mikroelämyksiksi. Raksalle ajaessa tunnelma on kutkuttavan jännittävä. Mitä onkaan saatu aikaan ja miltä paperilla suunniteltu näyttää todellisuudessa. Raksalla kiertelen ja fiilistelen näkemääni. Parhaimmillaan raksalla käynnit ovat siis näitä mikroelämyksiä. Esimerkiksi kuvassakin oleva hirsitalon nurkka on mielestäni niin kaunis, että jaksan pysähtyä ihastelemaan sitä joka kerta siitä ohi kulkiessani.

Arki on täynnä näitä mikroelämyksiä, jos opettelee vaan ne huomaamaan. Oletteko kuulleet kiitollisuuspurkista? Se voisi olla oiva apuväline muistuttamassa asioista, mistä on kiitollinen omassa arjessaan. Kiitollisuuspurkkiin talletetaan kaikkia näitä arjen mikroelämyksiä ja muita asioita, joista arjessa on kiitollinen. Tarvitset vain kynän, paperia ja purkin. Aina kun huomaat asian, josta arjessasi olet kiitollinen, kirjoita se paperille ja sujauta se purkkiin. Hankalina päivinä voi sitten kurkistaa purkkiin ja löytää ne lukuisat positiiviset asiat omasta elämästä. Samalla tulee tietoisemmaksi kaikesta oman elämän pienistä ja isoista positiivisista asioista.

Napatkaahan tästä mikroelämyshaaste, ken tahtoo.

Moderni hirsitalo

Palataanpa hetkeksi tulevan talomme julkisivuihin. Talomme julkisivut ovat siis hirrestä. Pohdin jo aikaisemmassa postauksessa (klik)  syitä puun käyttämiseen rakentamisessa. Olen myös ehtinyt pohtimaan julkisivun väriä (klik) jo aikaisemmin.

Julkisivuväritystä koskeva juttu oli itse asiassa blogin toinen postaus. Vähän hassu postaus ensimmäisten postausten joukossa, mutta toisaalta blogin tarkoituksena onkin reflektoida omia ajatuksia ja suunnitelmia "ääneen", ja ilmeisesti juuri tuolloin päällimmäisenä pähkinänä oli julkisivun maalaus :). Suoraan asiaan siis. Blogin aloitus kuvaa hyvin tätä blogin syntyhistoriaa. Se tapahtui hetkessä, sen suuremmin miettimättä ja käsikirjoitusta laatimatta.

...Mutta takaisin julkisivuihin. Luonnehtisin niitä ilmeeltään moderneiksi, vaikka niistä rakennukset ovat kuitenkin selkeästi tunnistettavissa hirsirakennuksiksi. Nykyään kun hirsitalotkin voivat olla ilmeeltään niin moderneja, että hirsitalon tunnistettavuuskin saattaa häipyä. Meidän talo ei edusta ihan näin modernia ilmettä. Upeita ovat myös nuo hirsitalot, mutta me haluttiin omaan kotiin häivähdys "mökkimäisyyttä".

Rakennuksissamme nurkat ovat perinteikkäät tirolilaisnurkat. Nämä ovatkin yksi hienoimmista yksityiskohdista julkisivussa. Lisäksi meillä hirren varaus on profiililtaan perinteikäs, modernimpien vaihtoehtojen sijaan. Modernia suuntaa edustaa rakennusten pulpettikatot sekä rakennusten yksinkertainen selkeälinjainen muoto. Lisäksi lattian rajasta nousevat ikkunat tuovat rakennuksiin modernia ilmettä. Talossamme yhdistyy siis kivasti moderni ja perinteinen.

Päärakennuksen rannan puolelle aukeavalle puolelle tulee terassi koko rakennuksen leveydeltä. Terassi jatkuu talon päädyssä myös koko päädyn leveyden. Päädyssä terassi on katettu. Talon etupihan puolelle tulee vain pieni sisääntulokatos.

Julkisivut tullaan käsittelemään tummanharmaaksi tai jopa mustaksi. Lopulta julkisivuvärityksen valintaa tummanpuhuvaksi helpotti se, että rakennuslupa määräsi näin. Olisi ehkä kannattanut lukea tältäkin osin kaupungin kaavamääräykset, niin olisi säästynyt lukuisilta pohdinnoilta julkisivuvärityksestä. Onneksi tummat sävyt julkisivussa on meille ihan mieleinen juttu.

Kuvassa ovat päärakennuksen julkisivut. Esittelen myöhemmin erillisessä postauksessa saunarakennuksen ja autotallin julkisivut.

Ps. Riuttarannan löytää instagramistakin (riuttaranta). Tervetuloa seuraamaan projektia myös sitä kautta.

Suosituimmat rakennusblogit

Minulla on vain kourallinen rakennusaiheisia blogeja tiedossa. Siispä ajattelin kysellä lukuvinkkejä teiltä lukijoilta. Mitkä ovat teidän suosituimmat rakennusblogit?  

Kiva jos vinkkaat minulle mielenkiintoisesta blogista tai vaikka omasta blogistasi, joka käsittelee rakentamista tai rakentamisen lomassa tapahtuvaa sisustamista. 

Esittelen tässä vain kaksi minua kiinnostavaa rakennusprojektia, vaikka monta muutakin hyvää blogia ansaitsisivat esittelyn. Nämä kaksi kuitenkin erottuvat erityisyydellään muiden raksablogien joukosta, ja näin myös ansaitsevat erityisen maininnan. 

Villi Varpunen

Villi Varpunen -blogissa (klik) kurkistetaan rakennusprojektiin, missä hyödynnetään sekä uutta että vanhaa. Ihka uuteen taloon on tulossa vanhoista taloista pelastetut puuovet. On mielenkiintoista seurata projektin etenemistä ja odottaa lopputulosta, miltä uuden ja vanhan liitto lopulta näyttääkään.

Hanslankari

Hanslankari -blogi (klik) kuuluu jokaisen ekologisemman rakentamisen tai paremman sisäilman puolesta liputtavan rakentajan lukulistalle. Tässä uudisrakennuksessa on toteutettu painovoimainen ilmanvaihto ja seinistä löytyy makulatuuripaperia. Ehdottomasti ajatuksia ja ideoita herättävä blogi, vaikka omassa projektissaan ei toteuttaisi ekorakentamista tässä mittakaavassa.

Nyt vain blogeja ilmiantamaan. Ilahtuisin siitä kovasti. :) 

voihan käpy! vol. 2

Kuva: nordlux

Palaan vielä näihin käpysiin. Tai voikohan tätä Nordluxin Phoenixin Miniä enää kävyksi kutsua. Muotokieleltään kuitenkin houkutteleva. Kupari tuo siihen omaa arvokkuuttaan. Linjoiltaan tämä on ehkä edellisessä postauksessa (klik) esitettyä vaihtoehtoa "pyöreälinjaisempi".

Olisikohan tämä kuitenkin sopivampi vaihtoehto luonnon keskelle. Pitänee myös selvittää saako tämän Led-valoilla. Tarkoituksena kun on käyttää led-valoja kaikessa valaistuksessa.

Ulkona paukkuu muuten jo raketit. Niin se vain on tämäkin huikea vuosi kohta takana. Vuoden 2017 aikana pääsemme varmasti jo muuttamaan uuteen kotiimme. Vuodesta on tulossa siis mielenkiintoinen ja kovin odotettu.

Onnekasta uutta vuotta kaikille!

Voihan käpy!

Sisältää kaupallisia linkkejä

Enpä olisi uskonut ulkovalaisimista pylväsvalaisin valintoja miettiessäni kallistuvani käpy-valaisinten suuntaan. Mielessä oli jotain aivan muuta. Nämä muut alkoivatkin näyttämään silmääni liian pelkistetyiltä ja moderneilta kun mietin niitä osaksi tulevaa pihapiiriä.

Luulin myös olevani varma siitä, että kaikki valaisimet ovat väriltään harmaita, mutta yllättäen kupariset pylväsvalaisimet alkoivat houkuttamaan. Ajatelkaa miten kupariset valaisimet patinoituisi iän myötä. Kupariset  pylväsvalaisimet istuisivat minusta kivasti ympäröivään luontoon.

Seinävalaisinten osalta varmaa on kuitenkin se, että ne ovat harmaat. Jotenkin seinävalaisimissa en näe kuparia vaihtoehtona. Toiveena olisi siis löytää seinävalaisimet, jotka olisivat talon julkisivuväritykseen juuri sopivat.


Pylväsvalaisimista Airamin Ludvika voisi olla perinteiselle käpyvalaisimelle vaihtoehto. Onhan tämäkin vahvasti moderniin päin kallellaan. Mietittäväksi jää kaipaanko sittenkin vähän perinteisempää tyyliä. Voi kun tätä saisi kuparisena. Voi tosin olla, että kyseisessä valaisimessa ei kupari toimisikaan.

Kuva: Airam

Seinävalaisinvaihtoehdoista kärkeen on tällä hetkellä kirinyt Konstmiden Cremona. Löysin valaisimen myös Hong Kongin valikoimasta. En edes tiennyt niiden myyvän valaisimia.

Kuva:Hong Kong

Pylväsvalaisimilla on tarkoitus valaista etupihaa ja myös saunarakennukselle johtavaa kulkuväylää. Rakennukset puolestaan valaistaan ylös- ja alaspäin valaisevilla seinävalaisimilla. Autotallin yhteyteen asennetaan todennäköisesti laajan alueen valaiseva "työvalo" helpottamaan mahdollisia pimeän ajan hommia.

Kovin on kulmikasta valaisinta :). Katsotaan mennäänkö näillä vai löytyykö ne kupariset valaisimet meidän pihalta. Ja onhan tässä hyvää aikaa muuttaa mieltään vielä moneen kertaan, joten ideoita otetaan mielellään vastaan. 

Paljusta piirun verran parempi

Sisältää kaupallisia linkkejä

Olen haaveillut paljusta saunamökin terassilla. Välillä olen haudannut tämän haaveen, koska perinteiset kylpytynnyrit eivät muotoilultaan houkutelleet. Drop-ulkoallas herätti kuitenkin uudelleen nämä haaveet. Drop on tavanomaisesta paljusta hieman ylellisempi vaihtoehto.

Olen kohdannut tämän kaunokaisen myös aikaisemmin monilla messuilla. En tosin ole pysähtynyt edes kuulemaan siitä esittelyä, koska oletin, ettei sitä voi lämmittää puilla. Ja halusin juuri puulämmitteisen. Niinpä olen vain ohimennessäni ihaillut sen muotoilua.

Minulle kuitenkin selvisi, että myös Drop voidaan lämmittää puilla. Siitä hetkestä alkaen olen haaveillut Dropista myös omalla terassilla ja toivonut, että rakennusbudjetista liikenisi euroja myös tämän hankintaan.

Netraudasta löytyy nyt nämä Drop altaat -10% alennuksessa. Joten olisiko tässä syitä hankkia tämä jo nyt. Voisivat raksajannut rentoutua paljussa raskaan raksapäivän jälkeen.

Olisipa iltavapaat lämpöisessä paljussa, tähtitaivaan alla, tervetulleita myös minulle... Joten Rakas joulupukki, minulla on vain yksi (materialistinen) toive; Harmaa Drop-ulkoallas kaminalla ja kivana lisänä olisi altaan valaistus.

DIY - "Blossamagneetti"

Täällä ollaan keskitytty enemmän glögin juomiseen kuin rakentamiseen. Liekkö siitä johtuvaa tämä blogihiljaisuuskin. Rakentamisesta ja sen etenemisestä ei siis tässä vaiheessa ole niin paljon sanottavaa, niin keskitytäänpä muihin ajankohtaisiin asioihin.

Glögi ja piparit ovat siis maistuneet.  Tänä vuonna voin kehua suosittua Blossan vuosikertaglögiä myös makunsa puolesta. Blossan glögin maistelu on jo tullut joka vuotiseksi perinteeksi.

Kauniin vuosittain vaihtuvan pullon lisäksi Blossan glögi on suljettu kauniilla puisella korkilla. Jo vuosia sitten jemmasin muutaman korkin. Silloin ajatuksena oli tehdä niistä keittiön pyyhkeille naulakko. Niin kuin moni diy-idea, myös tämä hautautui pois muiden ideoiden tieltä. Kunnes taas tämän vuoden korkkia ihastellessa sain idean tehdä korkeista magneetteja. Harmikseni en ole jemmannut joka vuosi korkkeja talteen.

Idea oli riittävän helppo ja nopea toteutettavaksi arjen kiireessä. Niinpä aloin heti tuumasta toimeen. Katkaisin korkin "tappi-osan" veitsellä ja liimasin magneetin korkkiin kiinni. Helppoa ja nopeaa ja lopputuloskin miellyttää silmää. Nämä jäävät varmasti käyttöön.